Minä sinua rakastan 나는 너를 사랑해

Mitä olisi kielenopiskelu ilman kielioppia?! Yritän joka toisella postauksella jollakin tapaa lähestyä kielioppia, pienissä paketeissa, ettei tule liikaa informaatiota kerralla. Jos se on edes mahdollista.. Tässä pieni kielioppisuihku.. näihin aiheisiin palaan vielä tarkemmin. mutta tällaista on luvassa..

Nyt siis sanajärjestys, joka on korean, kuten muidenkin aasialaisten kielessä:
Subjekti - objekti - verbi.

Pilkotaanpa tämä otsikon lause:
나는 너를  사랑해 = minä sinua rakastan

나 :na-  minä

는: neun : Teemapartikkeli, määrittää lauseen puheenaihen

너 : neo - sinä
를 : reul - objektipartikkeli, määrittää lauseen objektin
 사랑하다: rakastaa
(Käyn teema- ja objektipartikkelit myöhemmin läpi niiden monimuotoisuuden vuoksi)


Korean kieli on siitä mukava ja itse asiassa saman tyylinen suomen kanssa, että subjekti voi olla missä välissä lausetta vain, kunhan verbi löytyy aina viimeisenä. Koreaa tulisi lukea ns. "takaperin", eli kuunnella lauseen loppu ennen, kuin ymmärtää alun.
Koska korean lausejärjestys on niin vapaa, määräytyy sanojen merkitys lauseessa partikkeleiden avulla.  Ne yleensä määräävät tekijän, objektin, paikan jne. Partikkelit liitetään aina substantiivin perään, jotta siitä tulisi jollakin tasolla merkittävä.  Ensi kerralla keskityn niihin tarkemmin.

Konjukaatio, eli verbien ja adjektiivien taivutus.
Verbit ja adjektiivit taipuvat korean kielessä, adjektiiveillä on jopa muotoja, jota ei meillä suomen kielessä edes löydy. Idea on siinä, että sanalla on vartalo, ja siihen lisätään pääte esim.

사랑하다: rakastaa, verbin vartalo on 사랑하, ja siihen lisäten eri päätteitä, voidaan muokata tarkoitusta:

너를 사랑해 : neoreuol saranghae: minä rakastan sinua (lapsille, nuoremmille, tuttaville, kumppanille)
 당신을  사랑해요: tangshineul saranghaeyo:Minä rakastan sinua (kohteliaisuusmuoto, kohtelias) 당신:tangshin= sinä, yleensä parit puhuvat toisistaan näin.

 당신을  사랑했어요: tangshineul saranghaesseoyo: Minä rakastin sinua
 너를  사랑하고...: neoreul sarahago : minä rakastan sinua ja...
 너를  사랑하면... : neoreul saranghamyon: jos minä rakastan sinua...

huhhuh..näihin tarkemmin vielä myöhemmin.. 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, yksi tärkeä osa korean kieltä on kohteliaisuusmuodot, koreassa ollaan hyvin hierarkisia. On tärkeää, että käytetään oikeaa kunnioittavaa muotoa vanhemmasta tai nuoremmasta ihmisestä.  Näissäkin vaihtelee välillä joko päätteet, tai sitten koko sanalle on oma kohteliaisuuden muoto

Mitäs vielä.. Korealaiset rakastaa jättää sanoja pois lauseestaan. Verbi tai adjektiivi päätteineen kertoo yleensä aikamuodon, itse idean ja kunnioituksen tason, eli ylläolevissa lauseissa, olisi hyvin voinut jättää pois "sinä" - sanat, koska lauseen idea tulee esiin pelkässä verbissä. Tämä hämmentää välillä minua, kielen oppijaa.. 

Okei.. paljon todella vaikeita asioita. Ahdistaa vain, että noihin asioihin pitää oikeasti pureutua todella tarkkaan. Mutta on mulla hyviäkin uutisia: Monikko! Sitä ei meinaan ole.. Sana voi tarkoittaa kumpaakin, joko yhtä tai montaa. Jos nyt oikeasti tahdot painottaa sitä, että jotain oli todella monta, voit lisätä sanan loppuun päätteen  -들.

  행복해요: haengbokhaeyo: olen onnellinen
 Ensi kertaan!

안녕하세요!

안녕하세요 Annyonghaseyo!
Mitä olisi kielitaito, ellei osaa tervehtiä toista. Tämä ihastuttavan pitkä sana tarkoittaa "Hei".
Koreassa on todella tarkat rajat siinä ,miten itseään vanhemman tai nuoremman kanssa keskustellaan, ja millaista kohteliaisuusmuotoa käytetään. Joten, kun moikkaat läheistä kaveria tai lasta, voit sanoa vain 안녕!

Mitenkäs kiitos, vähintään yhtä tärkeä.
감사합니다 : kamsahamnida
tai
고맙습니다: komapseuminda
Korealaiset eivät sano "paljon kiitoksia" , kuten esim. englanniksi helposti sanotaan. Jos siis lisäät sanan paljon 정말-cheongmal, korealaiset tulee katsomaan sinua vain oudolla tavalla.

Kiitokseen vastataan
전만에요 cheonmaneyo = ole hyvä, vaikkakin korealaiset eivät kauheasti tätä sanaa käytä. Yleisempi vastaus on siis:
뭘요 mweoryo = "ei kestä"

Anteeksipyyntö! Koreassa on jo sen verran ihmisiä, että varmasti päätyy johonkin törmäämään ja pahoittelemaan. Kuten on kaksi tapaa sanoa kiitos, myös anteeksi voi pyytää kahdella tavalla:

죄송합니다 : cheosonghamnida- (Tämä on kohteliaampi tapa,joten tätä käytetään vanhempien, opettajien ja uiden vanhempien henkilöiden kanssa)

미안합니다: Mianhamnida

Kun joku pyytää sinulta anteeksi, et jää vain tuijottamaan vaan sanot hymy naamalla:
괜찮아요! Kwenchanayo = Olen ok!
Tavujen kirjoitusasu ei ole sama, mitä olen väittänyt. Palaan kuitenkin tähän kirjoitusasuun myöhemmin.

Viimeisenä hyvästelyt, joka on hieman erikoinen

Kun sinä jäät, ja joku toinen lähtee, sanot lähtevälle :
안녕히 가세요 ! annyoeonghi kaseyo! suora suomennos : "mene rauhallisesti"
Ja kun sinä lähdet ja toinen jää, sanot:
 안녕히 계세요! annyeonghi kyeseyo! "jää rauhallisesti"

Tässä vielä muutama extralausahdus:
어서 오세요! eoseo oseyo = tervetuloa!
오랜만이에요! Oraenmanieyo ! pitkästä aikaa / long time no see
축하해요! Chukahaeyo ! Onneksi olkoon!

Vokaalit

Tavuja muodostaessa, vokaalit ovat aina toisena, kuten jo aikaisemmin mainitsin
K + V + K
K + V
Vokaali kirjoitetaan joko konsonantin

• oikealle puolelle
• alapuolelle

Nämä kolme vokaalia ovat ns. pystysuoria vokaaleja ja ne menee aina konsonantin oikealle puolelle:

ㅏ[a] 아버지 - aeboji = isä

ㅓ[eo] 어른 - eoreun = aikuinen

  | [i]  이름 - ireum = nimi

Seuraavat 3 vaakasuoraa vokaalia menevät aina konsonantin alapuolelle:

ㅗ [o] 오이 - oi = kurkku

ㅜ [u] 우유 - uyu = maito

ㅡ [eu] 음악 - eumak = musiikki

Siirrytäänpä diftongeihin...eli kaksoisvokaaleihin..

Edellä opitut vokaalit muuttuu hieman.. Oikealle menevät pystysuorat kaksoisvokaalit: 

ㅑ[ya] 고양이 - koyangi = kissa

ㅔ[e] 케이크 - keikeu = kakku

ㅕ[ye] 여름 - yereum = kesä

ㅒ[yae] 얘기- yaegi = tarina

ㅐ[ae] 그래서 - kuraeseo = niin, siispä

ㅖ [ye] 예 -ye = kyllä

Korealainen fakta: korealaiset eivät kuule eroa ㅖjaㅒ tai ㅔ ja ㅐvälillä, ne kun kuullostavat melkein samalle.

Etiäpäin!

vaakasuorat kaksoisvokaalit:

ㅛ [yo] 교실 - kyoshil = luokkahuone

ㅠ [yu]  유리 - yuri = (juoma)lasi

Enään 7 vokaalia! ne muodostetaan pysty- ja vaakasuorista vokaaleista. Mulla on näiden muistamisen kanssa jotain todella suuria ongelmia. Mutta eiköhän tämä tästä..

ㅘ [wa] 왕 - wang =kuningas

ㅙ [wae] 왜 - wae = miksi

ㅚ [oe] 외국 - oeguk = ulkomaat

ㅝ [weo] 원 - won = korean valuutta;won

ㅞ [we] 스웨터 - seuweteo = villapaita

ㅟ [wi] 위험 - wiheom = vaara,riski

ㅢ [ui] 의사 - uisa = lääkäri

Siinä ne oli, kaikki 40 kirjainta. Loppujen lopuksi todella helppoja, kun muistaa vain perusvokaalit ja -konsonantit.  Nyt kun osaa kirjaimet, voi lähteä vihdoin opiskelemaan itse kieltä. Tästä lähtien en enään romanisoi hanguleita, kun ehkä jotain vaikeampia sanoja. Ihan vain sillä, että ei ole olemassa oikeaa romanisointia, vaan se vaihtelee tekijän ja lausujan mukaan. ja tärkeintä on oppia lukemaan hanguleita. 

안녕히 계세요! Nähdään !

 

Tuplakonsonantit ja vahvat konsonantit

Tuplakonsonanteissa käytetään siis edellä opittuja konsonantteja..-tuplasti. Tuplakonsonantti mielletään yhdeksi kirjaimeksi, muodostaessa tavuja

ㄲ [kk] 꿈 - kkum = unelma

ㄸ [tt] 딸 - ttal = tytär

ㅃ [pp] 빠르다 - ppareuda = nopeasti

ㅆ [ss] 쌀 - ssal = riisi

ㅉ [jj] 짜다 - jjada = suolainen

Ja lisää! Vielä viimeisenä listana on vahvat konsonantit, jotka lausutaan hyvinkin voimakkaasti. Ne ovat muodostettu perusvokaaleista:

ㄱ --> ㅋ [k] 코 - ko = nenä

ㄷ --> ㅌ [t] 텔레비전 - telrebijeon = TV

ㅂ --> ㅍ  [p]   포도 - podo = viinirypäle

ㅇ --> ㅎ [h] 하다 - hada = tehdä

ㅈ --> ㅊ [ch] 차 - cha = tee

  

siinä oli kaikki 19 konsonanttia.. Edessä on 21 vokaalia..

Hangul ja konsonantit

Koreaa on mahdoton oppia ilman kirjainten lukutaitoa. Ensisilmäyksellä korealainen kirjoitussysteemi, eli Hangul 한 굴 näyttää kasalta mahdottomia koukeroita. Hanguleita on itseasiassa vain 40, eli ei liikaa. Ja loppujen lopuksi ne on todella helppoja oppia. Jo sillä, että yleensä ne ovat yhdistelmiä toisistaan ja lisäksi ne ovat hyvin systemaattiset- hangulit piirretään sillä ajatuksella, miten suu on; jos suu menee äänteessä kiinni, on hangulkin kirjoitettu suljetuksi. Helppoa, eikö? Mennäänpä asiaan:

Korealaiset sanat muodostuvat tavuista, ja tavut muodostavat konsonantit ja vokaalit.
Tavutus on tärkeä oppia, ja onneksi siihen on hyvin tarkat säännöt:

•  Tavu ei koskaan ole vain yksittäinen kirjain
•  Tavu ei voi alkaa koskaan vokaalilla
•   konsonanteista (K) ja vokaaleista (V) muodostuvat tavut ovat aina näissä kahdessa muodossa, ei ole olemassa poikkeuksia!

K + V

 K + V + K

Noniin, säännöt selvät. Sitten opettellaan perus konsonantteja:

ㄱ [k , g]

Kovempi lausuminen k:

kun ㄱ on sanan alussa :  가방 - kabang = Laukku tai

tavun lopussa:  먹다 - meokda = syödä

Kaikissa muissa sijainneissa ㄱ lausuminen on pehmeämpi g : 미국 : miguk: USA

ㄴ[n]  나라 : nara = maa  한국- hanguk = Korean (maa)

ㄷ [d, t] 

Kovempi lausuminen t: 

sanan alussa 다리: tari = silta

tavun lopussa 믿다: mitda = uskoa

Kaikissa muissa sijainnessa, lausuminen pehmeämpi d; 사다리: sadari = tikkaat

ㄹ[r, l] Hieman ongelmallinen, sillä korealaiset eivät huomaa eroa r ja l välillä

Pehmeämpi l tavun lopussa 별- pyeol = tähti

kovempi r muissa sijainneissa: 노래 - norae = laulu

ㅁ [m] 마음 - maeum : mieli 

ㅂ[p, b] 

kovempi p:

sanan alussa 바지 - paji = housut

tavun lopussa 잡다 - chapda - ottaa, pitää

pehmeämpi b muissa sijainneissa : 행복 - haengbok = onnellisuus

ㅅ[s, sh]

lausutaan pehmeästi sh, kun edeltää vokaaleja : ㅣ, ㅕ,ㅑ,ㅠ,ㅛ (harakanvarpaat: i, yeo, ya, yu, yu)

신발 -shinbal = kengät

muut paikat sanassa , kovempi s : 사진 - sajhin = kuva

ㅇ[- , ng] 

Tavusäännön mukaan tavu ei voi koskaan alkaa vokaalilla. Kuitenkin on sanoja ja tavuja jotka alkavat vokaalilla, siksi meillä on apuna ㅇ, joka sijoitetaan tavun alussa vokaalin eteen konsonantin paikalle, mutta sitä ei lausuta millään tavalla: 아이 - ai : lapsi

ㅇ toinen sijoitus paikka on tavun loppu, jolloin se lausutaan ng: 사랑: sarang = rakkaus

Ja viimeinen: 

ㅈ [jh, ch] 

ch- sanan alussa: 조금 - chogeum = vähän

jh- muut sijainnut 사자 - sajha = leijona

Siinä ne olivat, peruskonsonantit. Loput konsonantin jotka seuraavalla kerralla postaan ovat tekeleitä näistä konsonanteista. eli ei vaadi niin paljon ponnisteluja.

Ainiin, vielä yksi lausumissääntö.. kun tavun rakenne on K+V+K , viimeinen konsonantti on ns. 받침 - patchim -konsonantti, Kun tällä paikalla on ㄱ,ㄷ,ㅂ,ㅅ taiㅈtulisi konsonantti lausua hieman pehmeämmin, tuskin ollenkaan. Tämä oli ihan vain tälläinen, jos joskus ihmettelet erikoista romanisointia.. 

huh, olipa rankkaa, ensi kerralla voisin ottaa käsittelyyn kaksoiskonsonantit

Sain idean!

Taisin ihastua korean kieleen. En tiedä miksi, olisikohan syynä Rooftop prince, Boys over flowers, Bel ami, Heartstrings, Sarangbi..En ainakaan myönnä. Tahdon oppia koreaa, ja ajattelin, että samalla kun opettelen itse, voin tehdä pientä blogia. Itse hyödyn. Ehkä myös joku toinen.
Eli... 가자 ! Let's mennään!