Vähän lisää partikkeleita.. osa 3

Jotta kielen oppimisessa pääsee vähän pitemmälle, listaan tähän nyt yleisimmät partikkelit:

• 의 ui: possessiivipronomini "of"

이 책의 가격은 아주 비싸요 i chaegui kagyeogeun aju pissayo: Tämän kirjan hinta on todella korkea
책 = kirja
가격 = hinta

• 에게 -ege = jollekin,"to", käytetään kirjoittaessa, elävälle olennolle

 누구에게 편지 쓰고 있어요? nuguege pyenji sseugo isseoyo? Kenelle kirjoitat kirjettä?
 누구= kuka
  편지= kirje
 쓰고= kirjoittaa

• 한터- hante= jollekin, "to", käytetään puhuessa, elävälle olennolle

누구한터 편지 쓰고 있어요? nuguhante pyenji sseugo issoeoyo? kenelle kirjoitat kirjettä?

•  과 / 와 gwa / wa : käytetään kirjoittaessa: ja, kanssa "with" 

 점심으로 김밥과 라면을 먹었어요: Cheomshimeuro kimpabwa ramyeoneul meogeosseoyo: Söin lounaaksi kimbapia ja ramenia
점심으로 lounas
먹다 = syödä
어제 친구와 인사동에 갔어요 : eoje chinguwa insadonge gasseoyo: Menin eilen ystävieni kanssa Insadongiin
 친구: ystävä
 어제: eilen
 가다: mennä

•  하고- hago: käytetään puhuessa, ja, kanssa "with"

   점심으로 김밥하고 라면을 먹었어요: cheomshimeuro kimbapago ramyeoneul meogeosseoyo

어제 친구하고 인사동에 갔어요: eoje chinguhago insadonge gasseoyo

•  만 -man, vain,ainoastaan

저는 채식주의 지라서 채소만 먹어요 cheoneun chaeshukjuuijaraseo chaesoman meogeoyo
olen kasvissyöjä, joten syön vain kasviksia. (minä kasvissyöjäkoska kasviksiavain syön)

채식주의: kasvissyöjä
 채소: kasvikset

• 부터- buteo: alkaen "From"
• 까지 kkaji:  asti "to"

오전 9시부터 오후 6시까지 일해요  ojeon ahopshibuteo ohu yeoseotshikkaji ilhaeyo
Työskentelen alkaen 09.00 - 18.00 asti

오전: viittaa aamupäivään AM
 시: viittaa kellonaikaan
오후 viittaa iltaan : PM
 일해요 : työskennellä 

•  -이나/ - 나  -ina/ -na, tai, peräti, jopa

아침에는 우유나 주스를 마셔요: achimeneun uyuna chuseureul mashyeoyo, minä juon maitoa tai mehua aamulla.
 아침: aamu
 우유: maito 
주스: mehu
마셔요: juoda

 아침에 아짐에 우유를 세 잔이나 마셔요: cheoneun achime uyureul se chanina mashyeoyo
minä juon aamulla jopa kolme kuppia maitoa (minä aamulla maitoa 3 kuppia-jopa juon)

잔 kuppi/lasi
 세 3

• 밖에 bakke: lukuunottamatta (+negatiivinen selitys)

아침에는  우유밖에 안 먹어요: achimeneun uyubakke an meogeoyo
juon aamulla vain maitoa: kirjaimellisesti, aamulla en juo mitään lukuunottamatta maitoa.

• 보다 -boda: kuin

자는 남편보다 키가 더 커요: cheoneun nampyeonboda kiga teo keoyo
olen pidempi/isompi kuin aviomieheni (hah, olisinkin!)
남편: aviomies 
 커요: iso

Noniin, eiköhän se riittänyt. Nyt emme palaa partikkeleihin ihan heti. Niitä kun tuli nyt oikein pläjäyksellä. Tästä on hyvä jatkaa. seuraava postaus voisi kyllä olla jotain kevyempää. esimerkiksi numeroita, ennen kuin paneudumme verbien taivutukseen... 
 

나, 너, 우리.... minä sinä me...

Persoonapronomit ovat tärkeitä, vaikkakin korean kielessä ei käytetä kauheasti sinä ja hän muotoa, vaan itseasiassa persoonan nimeä käyttäen. Ja että korea olisi taas kerran mahdollisimman vaikeaa, jokaisesta persoonamuodosta on kaksi tapaa sanoa.. joko tiedät miksi?.. normaali ja kohtelias muoto! kappas.

MINÄ!
나  na- normaali muoto. lapselle, nuoremmalle, kaverille
저 cheo - kun tahdot osoittaa kunnioitusta ihmiselle kenelle tai kenestä puhut. vanhemmat ihmiset.

Vähän muistelua partikkeleihin.  나를.. minua, eikö? Päätteitä lisäämällä saamme merkityksiä. objektipartikkeli toimii kaikissa persoonamuodoissa

SINÄ!
너 neo, tavallinen
(당신 tangshin, kohtelias, parien välillä käytettävä..)
Kohteliasta muotoa ei oikeastaan ole sinusta. Koska hyvin kunnioittaen sanomme sinä muodon mieluumin ihmisen nimenä, ja korostaakseemme kunnioitusta, nimen perään tulee  -시shi..
 -> 사 리시 Sarishi: kunnioitettu Sari, Ms. Sari, tms

Hän
 그 keu miehestä
그녀 keunyeo naisesta
Hän muoto on yleisesti käytetty vain kirjoitetussa kielessä, puhuessa käytetään
 그사람 keusaram- tai 그분 keubun
Tässä tapauksessa 그 tarkoittaa "se tietty" "the"
사람= ihminen  분 ihminen,kohtelias muoto
Näitä käyttäessä ei tarvitse erikseen mainita, onko hän mies vai nainen. kerrankin jotain samaa ihanan suomenkielemme kanssa! :)

Sitten vielä monikkomuodot, jotka ovat vielä helpommat! Kuten mainitsin aikaisemmin, korealaiset eivät välitä niin paljoa monikkomuodoista, ja jos nyt oikeasti haluaa jotain painottaa, pitää lisätä perään -들,  persoonapronominit tekevät kuitenkin tässä poikkeuksen

ME
우리 uri, normaali
저희 cheohui, kohtelias

Te
너희 neohui, normaali
여러분 yereobun , kohtelias

•  여러 tarkoittaa "monia"분 on kohtelias muoto ihmisestä. eli suora suomennos : Te kaikki

He
nyt voimme lisätä  päätteen-들
 그사람들 keusaramdeul, normaali
그분 들 keubundeul, kohtelias

Tässä vielä kaikki, jos helpottaa lukemista:
 
             Normaali          Kohtelias
Minä     나                      저
Sinä      너                      -시
Hän      그사람              그분
Me       우리                   저희
Te         너희                  여러분
He        그사람들          그분 들

Partikkelit osa 2

Tuskalliset(mutta niin oleelliset korean kielen kannalta)partikkelit jatkuvat:

Vartalo + 도
Suomentaisin  도: -do ; Myös, -kin.
Kun viime postauksessa vertailtiin sitä, että äiti on korealainen ja isä suomalainen,
 niin 도-partikkelilla esitetään yhtäpitävyyttä:

  어머니도 한국 사람이고, 아버지도  한국 사람이에요
eomeonido hanguk saramigo, abeojido hanguk saramigo
 Äitini on korealainen, ja isänikin on korealainen.
 
vartalo + 에 -e
aika, paikka, suunta,
보통 몇 시에  일어나세요? potong myeot shie ireonaseyo? Mihin aikaan yleensä heräät?
 보통= yleensä
 시= (kellon)aika
  지금 학교에  가고 있어요 chigeum hakgyoe kago isseoyo: Minä menen nyt kouluun
 학교: koulu
가: mennä

 돈이 지갑에 있어요 toni chigabe isseoyo, raha on laukussa

 돈이= raha
 지갑= laukku


vartalo + 에서 eseo

Tällä partikkelilla on kaksi tehtävää: ilmaista paikkaa, tai "lähtöpistettä", vastaa siis englannin "from"- prepositiota. Kuten edellinenkin 에, ilmaisee paikkaa, niin ero on kuitenkin siinä, että
에서 käytetään verbin kanssa joka kuvaa liikettä tai tekemistä, vaikkakin tässäkin säännössä on monta poikkeusta. Ei mennä  nyt nippelitietoon.

아이가 놀이터에서 놀고 있어요 aiga noriteoseo nolgo isseoyo , lapsi leikkii leikkikentällä.
 아이= lapsi 
 놀이터= leikkikenttä  놀고= leikkiä

어디에서 왔어요? eodieseo wasseoyo? Mistä tulet? mistä olet kotoisin?

Ja vielä yksi.. VK+ 으로 /  VV+ 로 -euro/-ro

Tällä partikkelilla on kaksi muotoa, riippuen siis siitä, mihin vartalo päättyy, konsonanttiin vaiko vokaaliin. Ja heti pieni poikkeus -ㄹ loppuiset sanat yhdistyy -로 kanssa, jotta se olisi yksinkertaisempaa lausua, tottakai.

Tämä pääte tarkoittaa suuntaa, tarkoitusta sekä siirtymistä.. ööh.h.. katsotaampas:

Suunta: 탐베레로 가주세요! Tamperero ka chuseyo: Mennään Tampereelle!
siirtyminen:  4호선으로 갈아타세요 sahoseoneuro karataseyo: siirry linjalle 4 (esim. metrolinja)
Ymmärsitkö idean? Siirryt jostain johonkin muualle

Jospa tämä nyt riittäisi tämän päivän osalta.
감사합니다, kiitos!

Partikkelit osa 1

Partikkeleja on korean kielessä ihan riittävästi, joten otetaan pehmeämpi lasku niiden maailmaan, ja käydään lävitse nyt vain muutama. Partikkeli lisätään aina sanan vartaloon, ja tuo sanaan tai lauseeseen yleensä tarkoituksen.

Partikkeleissa, eli korealaisten sanojen päätteissä on yleensä kaksi päätettä, riippuen siitä, mihin sanan vartalo päättyy- vokaaliin tai konsonanttiin. Tämä on vain helpompaa lausumista varten luotua.
Jotta ymmärrät lyhenteitäni: Vartalo, joka päättyy konsonanttiin VK, vokaaliin: VV

Subjektipartikkeli
Päätteet
VK -이 -i
VV -가- ga
Tämä pääte kertoo lauseen subjektin. Ei sen kummempaa. Kun näet jomman kumman päätteen sanan lopussa, voit todeta että, ahaa, tämä on lauseen tekijä. Ai kun on helppoa :)Kokeillaampa sellaisella lauseella, mitä varmasti Koreassa voit toisen kukulla kysyvän, sillä korealaisille on tärkeää tieto siitä, mistä sinä tulet:

고향이 어디예요? kohyangi eodiyeyo?  Missä on sinun kotikaupunkisi?

고향: tarkoittaa kotikaupunkia, ja on lauseen subjekti, koska perässä on -이 - pääte, (sana päättyy konsonanttiin ㅇ)
 
 제주도가 제 고향이에요: Chejudoga che kohyangieyo Jeju- saari on minun kotikaupunkini


 제주도: päättyy vokaaliin, joten otetaan käyttöön partikkelipääte -가

Objektipartikkeli
 Objektipartikkeli taasen esittää lauseessa kohteen, eli objektin. päätteet ovat:
VK -을eul
VV -를 reul

 책을 읽고 있어요 chaeogeulikgo isseoyo: Luen kirjaa
 책 = Kirja + objektipääte -을,koska sana päättyy konsonanttiin

 아내를 사랑해요: anaeteul saranghaeyo: Rakastan vaimoani:
  아내 = vaimo + 를 (VV)

Yksinkertaista kuin mikä! Käydään tähän postaukseen vielä yksi yksinkertainen partikkelipääte, jota taisin valaista jo edellisessä postauksessani:

 Teemapartikkeli:
Päätteet: 
VK-은  eun
VV -는 neun
 Teemapartikkelia ei oikein muissa tutuissa kielissä esiinny, joten tämä on hieman ongelmallinen. Ero subjektipartikkeliin.. hmm.. etsin ja etsin netistä, eikä kukaan oikein osannut vastata tähän minua mielliyttävällä taavalla.Yleinen sääntö kuitenkin on , että jos haluat todella korostaa jotain tiettyä asiaa, käytät teemapartikkelia, kuten omaa itseäsi:

저 이름은 사리에요 : che ireumeun Sarieyo: Minun nimeni on Sari
Suoraa suomennosta on vaikea sanoa, mutta englanniksi "when it comes to my name, it is Sari".
이름 = nimi + teemapartikkeli 은 

Toinen tapa käyttää teemapartikkelia on, kun vertailet kahta asiaa keskenään
  어머니는 한국 사람이고, 아버지는 핀란드의 사람이에요eomeonineun hanguk saramigo, aebojineun pinlandeui saramieyo
Äitini on korealainen ja isäni on suomalainen.

 어머니 äiti + teemapartikkeli 는
 한국= korealaien
사람:= ihminen
 아버지=isä + teemapartikkeli 는
Koska isää ja äitiä verrataan, liittyy teemapartikkelit niihin. 



Siinä jälleen hieman sulateltavaa. Onneksi korea on aika looginen kieli, ja kieli rakentuu aikalailla vain päätteiden yhdistelyyn. saa nähdä mitä tästä tulee ! :) 

 

Minä sinua rakastan 나는 너를 사랑해

Mitä olisi kielenopiskelu ilman kielioppia?! Yritän joka toisella postauksella jollakin tapaa lähestyä kielioppia, pienissä paketeissa, ettei tule liikaa informaatiota kerralla. Jos se on edes mahdollista.. Tässä pieni kielioppisuihku.. näihin aiheisiin palaan vielä tarkemmin. mutta tällaista on luvassa..

Nyt siis sanajärjestys, joka on korean, kuten muidenkin aasialaisten kielessä:
Subjekti - objekti - verbi.

Pilkotaanpa tämä otsikon lause:
나는 너를  사랑해 = minä sinua rakastan

나 :na-  minä

는: neun : Teemapartikkeli, määrittää lauseen puheenaihen

너 : neo - sinä
를 : reul - objektipartikkeli, määrittää lauseen objektin
 사랑하다: rakastaa
(Käyn teema- ja objektipartikkelit myöhemmin läpi niiden monimuotoisuuden vuoksi)


Korean kieli on siitä mukava ja itse asiassa saman tyylinen suomen kanssa, että subjekti voi olla missä välissä lausetta vain, kunhan verbi löytyy aina viimeisenä. Koreaa tulisi lukea ns. "takaperin", eli kuunnella lauseen loppu ennen, kuin ymmärtää alun.
Koska korean lausejärjestys on niin vapaa, määräytyy sanojen merkitys lauseessa partikkeleiden avulla.  Ne yleensä määräävät tekijän, objektin, paikan jne. Partikkelit liitetään aina substantiivin perään, jotta siitä tulisi jollakin tasolla merkittävä.  Ensi kerralla keskityn niihin tarkemmin.

Konjukaatio, eli verbien ja adjektiivien taivutus.
Verbit ja adjektiivit taipuvat korean kielessä, adjektiiveillä on jopa muotoja, jota ei meillä suomen kielessä edes löydy. Idea on siinä, että sanalla on vartalo, ja siihen lisätään pääte esim.

사랑하다: rakastaa, verbin vartalo on 사랑하, ja siihen lisäten eri päätteitä, voidaan muokata tarkoitusta:

너를 사랑해 : neoreuol saranghae: minä rakastan sinua (lapsille, nuoremmille, tuttaville, kumppanille)
 당신을  사랑해요: tangshineul saranghaeyo:Minä rakastan sinua (kohteliaisuusmuoto, kohtelias) 당신:tangshin= sinä, yleensä parit puhuvat toisistaan näin.

 당신을  사랑했어요: tangshineul saranghaesseoyo: Minä rakastin sinua
 너를  사랑하고...: neoreul sarahago : minä rakastan sinua ja...
 너를  사랑하면... : neoreul saranghamyon: jos minä rakastan sinua...

huhhuh..näihin tarkemmin vielä myöhemmin.. 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, yksi tärkeä osa korean kieltä on kohteliaisuusmuodot, koreassa ollaan hyvin hierarkisia. On tärkeää, että käytetään oikeaa kunnioittavaa muotoa vanhemmasta tai nuoremmasta ihmisestä.  Näissäkin vaihtelee välillä joko päätteet, tai sitten koko sanalle on oma kohteliaisuuden muoto

Mitäs vielä.. Korealaiset rakastaa jättää sanoja pois lauseestaan. Verbi tai adjektiivi päätteineen kertoo yleensä aikamuodon, itse idean ja kunnioituksen tason, eli ylläolevissa lauseissa, olisi hyvin voinut jättää pois "sinä" - sanat, koska lauseen idea tulee esiin pelkässä verbissä. Tämä hämmentää välillä minua, kielen oppijaa.. 

Okei.. paljon todella vaikeita asioita. Ahdistaa vain, että noihin asioihin pitää oikeasti pureutua todella tarkkaan. Mutta on mulla hyviäkin uutisia: Monikko! Sitä ei meinaan ole.. Sana voi tarkoittaa kumpaakin, joko yhtä tai montaa. Jos nyt oikeasti tahdot painottaa sitä, että jotain oli todella monta, voit lisätä sanan loppuun päätteen  -들.

  행복해요: haengbokhaeyo: olen onnellinen
 Ensi kertaan!

안녕하세요!

안녕하세요 Annyonghaseyo!
Mitä olisi kielitaito, ellei osaa tervehtiä toista. Tämä ihastuttavan pitkä sana tarkoittaa "Hei".
Koreassa on todella tarkat rajat siinä ,miten itseään vanhemman tai nuoremman kanssa keskustellaan, ja millaista kohteliaisuusmuotoa käytetään. Joten, kun moikkaat läheistä kaveria tai lasta, voit sanoa vain 안녕!

Mitenkäs kiitos, vähintään yhtä tärkeä.
감사합니다 : kamsahamnida
tai
고맙습니다: komapseuminda
Korealaiset eivät sano "paljon kiitoksia" , kuten esim. englanniksi helposti sanotaan. Jos siis lisäät sanan paljon 정말-cheongmal, korealaiset tulee katsomaan sinua vain oudolla tavalla.

Kiitokseen vastataan
전만에요 cheonmaneyo = ole hyvä, vaikkakin korealaiset eivät kauheasti tätä sanaa käytä. Yleisempi vastaus on siis:
뭘요 mweoryo = "ei kestä"

Anteeksipyyntö! Koreassa on jo sen verran ihmisiä, että varmasti päätyy johonkin törmäämään ja pahoittelemaan. Kuten on kaksi tapaa sanoa kiitos, myös anteeksi voi pyytää kahdella tavalla:

죄송합니다 : cheosonghamnida- (Tämä on kohteliaampi tapa,joten tätä käytetään vanhempien, opettajien ja uiden vanhempien henkilöiden kanssa)

미안합니다: Mianhamnida

Kun joku pyytää sinulta anteeksi, et jää vain tuijottamaan vaan sanot hymy naamalla:
괜찮아요! Kwenchanayo = Olen ok!
Tavujen kirjoitusasu ei ole sama, mitä olen väittänyt. Palaan kuitenkin tähän kirjoitusasuun myöhemmin.

Viimeisenä hyvästelyt, joka on hieman erikoinen

Kun sinä jäät, ja joku toinen lähtee, sanot lähtevälle :
안녕히 가세요 ! annyoeonghi kaseyo! suora suomennos : "mene rauhallisesti"
Ja kun sinä lähdet ja toinen jää, sanot:
 안녕히 계세요! annyeonghi kyeseyo! "jää rauhallisesti"

Tässä vielä muutama extralausahdus:
어서 오세요! eoseo oseyo = tervetuloa!
오랜만이에요! Oraenmanieyo ! pitkästä aikaa / long time no see
축하해요! Chukahaeyo ! Onneksi olkoon!

Vokaalit

Tavuja muodostaessa, vokaalit ovat aina toisena, kuten jo aikaisemmin mainitsin
K + V + K
K + V
Vokaali kirjoitetaan joko konsonantin

• oikealle puolelle
• alapuolelle

Nämä kolme vokaalia ovat ns. pystysuoria vokaaleja ja ne menee aina konsonantin oikealle puolelle:

ㅏ[a] 아버지 - aeboji = isä

ㅓ[eo] 어른 - eoreun = aikuinen

  | [i]  이름 - ireum = nimi

Seuraavat 3 vaakasuoraa vokaalia menevät aina konsonantin alapuolelle:

ㅗ [o] 오이 - oi = kurkku

ㅜ [u] 우유 - uyu = maito

ㅡ [eu] 음악 - eumak = musiikki

Siirrytäänpä diftongeihin...eli kaksoisvokaaleihin..

Edellä opitut vokaalit muuttuu hieman.. Oikealle menevät pystysuorat kaksoisvokaalit: 

ㅑ[ya] 고양이 - koyangi = kissa

ㅔ[e] 케이크 - keikeu = kakku

ㅕ[ye] 여름 - yereum = kesä

ㅒ[yae] 얘기- yaegi = tarina

ㅐ[ae] 그래서 - kuraeseo = niin, siispä

ㅖ [ye] 예 -ye = kyllä

Korealainen fakta: korealaiset eivät kuule eroa ㅖjaㅒ tai ㅔ ja ㅐvälillä, ne kun kuullostavat melkein samalle.

Etiäpäin!

vaakasuorat kaksoisvokaalit:

ㅛ [yo] 교실 - kyoshil = luokkahuone

ㅠ [yu]  유리 - yuri = (juoma)lasi

Enään 7 vokaalia! ne muodostetaan pysty- ja vaakasuorista vokaaleista. Mulla on näiden muistamisen kanssa jotain todella suuria ongelmia. Mutta eiköhän tämä tästä..

ㅘ [wa] 왕 - wang =kuningas

ㅙ [wae] 왜 - wae = miksi

ㅚ [oe] 외국 - oeguk = ulkomaat

ㅝ [weo] 원 - won = korean valuutta;won

ㅞ [we] 스웨터 - seuweteo = villapaita

ㅟ [wi] 위험 - wiheom = vaara,riski

ㅢ [ui] 의사 - uisa = lääkäri

Siinä ne oli, kaikki 40 kirjainta. Loppujen lopuksi todella helppoja, kun muistaa vain perusvokaalit ja -konsonantit.  Nyt kun osaa kirjaimet, voi lähteä vihdoin opiskelemaan itse kieltä. Tästä lähtien en enään romanisoi hanguleita, kun ehkä jotain vaikeampia sanoja. Ihan vain sillä, että ei ole olemassa oikeaa romanisointia, vaan se vaihtelee tekijän ja lausujan mukaan. ja tärkeintä on oppia lukemaan hanguleita. 

안녕히 계세요! Nähdään !

 

Tuplakonsonantit ja vahvat konsonantit

Tuplakonsonanteissa käytetään siis edellä opittuja konsonantteja..-tuplasti. Tuplakonsonantti mielletään yhdeksi kirjaimeksi, muodostaessa tavuja

ㄲ [kk] 꿈 - kkum = unelma

ㄸ [tt] 딸 - ttal = tytär

ㅃ [pp] 빠르다 - ppareuda = nopeasti

ㅆ [ss] 쌀 - ssal = riisi

ㅉ [jj] 짜다 - jjada = suolainen

Ja lisää! Vielä viimeisenä listana on vahvat konsonantit, jotka lausutaan hyvinkin voimakkaasti. Ne ovat muodostettu perusvokaaleista:

ㄱ --> ㅋ [k] 코 - ko = nenä

ㄷ --> ㅌ [t] 텔레비전 - telrebijeon = TV

ㅂ --> ㅍ  [p]   포도 - podo = viinirypäle

ㅇ --> ㅎ [h] 하다 - hada = tehdä

ㅈ --> ㅊ [ch] 차 - cha = tee

  

siinä oli kaikki 19 konsonanttia.. Edessä on 21 vokaalia..

Hangul ja konsonantit

Koreaa on mahdoton oppia ilman kirjainten lukutaitoa. Ensisilmäyksellä korealainen kirjoitussysteemi, eli Hangul 한 굴 näyttää kasalta mahdottomia koukeroita. Hanguleita on itseasiassa vain 40, eli ei liikaa. Ja loppujen lopuksi ne on todella helppoja oppia. Jo sillä, että yleensä ne ovat yhdistelmiä toisistaan ja lisäksi ne ovat hyvin systemaattiset- hangulit piirretään sillä ajatuksella, miten suu on; jos suu menee äänteessä kiinni, on hangulkin kirjoitettu suljetuksi. Helppoa, eikö? Mennäänpä asiaan:

Korealaiset sanat muodostuvat tavuista, ja tavut muodostavat konsonantit ja vokaalit.
Tavutus on tärkeä oppia, ja onneksi siihen on hyvin tarkat säännöt:

•  Tavu ei koskaan ole vain yksittäinen kirjain
•  Tavu ei voi alkaa koskaan vokaalilla
•   konsonanteista (K) ja vokaaleista (V) muodostuvat tavut ovat aina näissä kahdessa muodossa, ei ole olemassa poikkeuksia!

K + V

 K + V + K

Noniin, säännöt selvät. Sitten opettellaan perus konsonantteja:

ㄱ [k , g]

Kovempi lausuminen k:

kun ㄱ on sanan alussa :  가방 - kabang = Laukku tai

tavun lopussa:  먹다 - meokda = syödä

Kaikissa muissa sijainneissa ㄱ lausuminen on pehmeämpi g : 미국 : miguk: USA

ㄴ[n]  나라 : nara = maa  한국- hanguk = Korean (maa)

ㄷ [d, t] 

Kovempi lausuminen t: 

sanan alussa 다리: tari = silta

tavun lopussa 믿다: mitda = uskoa

Kaikissa muissa sijainnessa, lausuminen pehmeämpi d; 사다리: sadari = tikkaat

ㄹ[r, l] Hieman ongelmallinen, sillä korealaiset eivät huomaa eroa r ja l välillä

Pehmeämpi l tavun lopussa 별- pyeol = tähti

kovempi r muissa sijainneissa: 노래 - norae = laulu

ㅁ [m] 마음 - maeum : mieli 

ㅂ[p, b] 

kovempi p:

sanan alussa 바지 - paji = housut

tavun lopussa 잡다 - chapda - ottaa, pitää

pehmeämpi b muissa sijainneissa : 행복 - haengbok = onnellisuus

ㅅ[s, sh]

lausutaan pehmeästi sh, kun edeltää vokaaleja : ㅣ, ㅕ,ㅑ,ㅠ,ㅛ (harakanvarpaat: i, yeo, ya, yu, yu)

신발 -shinbal = kengät

muut paikat sanassa , kovempi s : 사진 - sajhin = kuva

ㅇ[- , ng] 

Tavusäännön mukaan tavu ei voi koskaan alkaa vokaalilla. Kuitenkin on sanoja ja tavuja jotka alkavat vokaalilla, siksi meillä on apuna ㅇ, joka sijoitetaan tavun alussa vokaalin eteen konsonantin paikalle, mutta sitä ei lausuta millään tavalla: 아이 - ai : lapsi

ㅇ toinen sijoitus paikka on tavun loppu, jolloin se lausutaan ng: 사랑: sarang = rakkaus

Ja viimeinen: 

ㅈ [jh, ch] 

ch- sanan alussa: 조금 - chogeum = vähän

jh- muut sijainnut 사자 - sajha = leijona

Siinä ne olivat, peruskonsonantit. Loput konsonantin jotka seuraavalla kerralla postaan ovat tekeleitä näistä konsonanteista. eli ei vaadi niin paljon ponnisteluja.

Ainiin, vielä yksi lausumissääntö.. kun tavun rakenne on K+V+K , viimeinen konsonantti on ns. 받침 - patchim -konsonantti, Kun tällä paikalla on ㄱ,ㄷ,ㅂ,ㅅ taiㅈtulisi konsonantti lausua hieman pehmeämmin, tuskin ollenkaan. Tämä oli ihan vain tälläinen, jos joskus ihmettelet erikoista romanisointia.. 

huh, olipa rankkaa, ensi kerralla voisin ottaa käsittelyyn kaksoiskonsonantit

Sain idean!

Taisin ihastua korean kieleen. En tiedä miksi, olisikohan syynä Rooftop prince, Boys over flowers, Bel ami, Heartstrings, Sarangbi..En ainakaan myönnä. Tahdon oppia koreaa, ja ajattelin, että samalla kun opettelen itse, voin tehdä pientä blogia. Itse hyödyn. Ehkä myös joku toinen.
Eli... 가자 ! Let's mennään!